Kesäkuun valtuusto hyväksyi Espoon talouskehyksen vuosille 2026–2029 ja vuoden 2027 veroprosentit. Ryhmämme ei ollut mukana kevään talousneuvottelujen sovussa, ja esitimme valtuustossa oman vaihtoehtomme.
Mitä päätettiin
Kevään neuvotteluissa haettiin talouteen noin 220 miljoonan euron tasapainotusta koko valtuustokaudelle. Sopu nojaa leikkauksiin, vaikka siinä käytetään myös rahastoja aiempaa vahvemmin.
Espoolaisten arjessa leikkaukset voivat näkyä:
- hankalampana pääsynä palveluihin
- pienempänä henkilöstönä ja sijaisten puutteena
- harvempana huoltona ja siivouksena
- harrastus-, kulttuuri- ja liikuntapalvelujen supistuksina
- asiakas- ja käyttömaksujen korotuksina
- lykättyinä investointeina.
Pysyimme neuvotteluissa mukana loppuun asti, mutta emme voineet sitoutua lopputulokseen. Valittu talouslinja ei mielestämme ole pitkällä aikavälillä riittävän kestävä eikä oikeudenmukainen.
Meidän vaihtoehtomme
Esitimme valtuustossa vaihtoehtoisen talouskehyksen, jolla Espoon talous tasapainottuisi vuoteen 2029 mennessä hallitusti ja ilman merkittäviä heikennyksiä palveluihin. Sen vaikutus koko kaudelle olisi noin 230 miljoonaa euroa ja vuoden 2029 tasolla noin 71 miljoonaa euroa. Se on jopa hieman enemmän kuin hyväksytyssä sovussa.
Ratkaisun ytimessä on maltillinen tuloveron korotus. Esitimme kunnallisveron nostamista 0,3 prosenttiyksiköllä 5,6 prosenttiin. Espoon veroprosentti jäisi silti alle sekä koko maan että Uudenmaan keskitason. Vuosina 2027–2029 veronkorotus toisi noin 90 miljoonaa euroa, mikä kattaisi merkittävän osan tasapainotustarpeesta.
Vaikutus yksittäiselle espoolaiselle olisi pieni. Noin 4 000 euroa kuussa tienaavan verotus nousisi noin 10 euroa kuussa ja pienituloisen noin viisi euroa kuussa.
Maksujen korotukset voivat tulla monille espoolaisille kalliimmiksi kuin ehdottamamme veronkorotus.
Mitä 10 eurolla saa
Joku saattaa sanoa, että 10 euroa kuussa on liikaa. Vähintään saman summan maksaa kuitenkin, kun käy kallistuneessa kulttuuritapahtumassa tai joutuu terveyskeskukseen, koska liukastui tiellä, jota ei ollut aurattu.
Me espoolaiset arvostamme lähiluontoa, siistejä lähiliikuntapaikkoja ja saavutettavaa kulttuuria. Haluamme, että kävely-, pyörä- ja autotiet ovat kulkukelpoisia kesällä ja talvella. Vaalimme yhdenvertaisia koulutusmahdollisuuksia ja terveitä kasvuympäristöjä lapsille. Meidän vaihtoehdossamme kaupunkilaiset saisivat vastineeksi toimivat koulut, kulttuuri- ja liikuntapalvelut sekä hyvinvointia tukevat palvelut lähempänä nykyistä tasoa.
Kirjoitimme aiheesta valtuustoryhmämme kanssa myös Länsiväylään.
Tulopohjaa voi vahvistaa monella tavalla
Verot eivät ole ainoa keino. On hyvä, että sovussa rahastoja käytetään aiempaa vahvemmin. Kirjoitin jo viime syksynä, että Espoon rahastojen tuotot kuuluvat espoolaisille: pääomaa ei pidä purkaa, mutta tuotot pitää käyttää palveluihin ja investointeihin.
Talouspolitiikassa pitää katsoa myös pitkälle eteenpäin. Asuinalueiden eriytymisen ehkäisy, yhteisöllisyys, luonnon monimuotoisuus ja ilmastokriisiin varautuminen vaativat rahaa, eivät pelkkiä juhlapuheita. Jos leikkaamme niistä nyt, lasku voi tulla takaisin myöhemmin isompana.
Kyse on arvovalinnasta
Lopputulos valtuuston äänestyksissä oli ennakoitavissa. Seisomme silti vaihtoehtomme takana, koska se osoittaa, että Espoon talouden tasapainottamiselle on vaihtoehtoja. Kyse on siitä, haluammeko turvata laadukkaat palvelut vai siirtää kasvavan laskun espoolaisten arkeen leikkauksina, maksuina ja eriarvoisuutena.
Jos panostaisimme yhdessä ne 10 euroa kuussa, voisimme rakentaa turvallisempaa, yhdenvertaisempaa ja viihtyisämpää Espoota myös tulevaisuudessa.
Lähteet
- Espoon Vasemmisto 10.6.2026: Vasemmistolta vaihtoehtoinen talouslinja Espooseen (avautuu uuteen välilehteen)
- Espoon Vasemmisto 30.4.2026: Vasemmistoliitto jättäytyi ulos talousneuvotteluiden sovusta (avautuu uuteen välilehteen)
- Länsiväylä, mielipide 17.6.2026 (Espoon vasemmiston valtuustoryhmä): 4 000 euroa tienaava espoolainen voisi maksaa 10 euroa kuussa toimivien palvelujen puolesta


