Turvakoti tarvitsee myös kodin

Espoon ainoa turvakoti joutui viime vuonna ohjaamaan lähes 380 aikuista ja lasta muualle. Rahoitus uudelle turvakodille on jo päätetty, mutta tilaa ei vieläkään ole. Olemme ajaneet asiaa valtuutettu Ella Immosen kanssa yli puoluerajojen.

Minna katsoo vakavana kameraan kukkatakki päällään

Espoon ainoa turvakoti Pellas joutui viime vuonna ohjaamaan lähes 380 aikuista ja lasta muualle, koska paikkoja ei ollut. Olemme ajaneet asiaa valtuutettu Ella Immosen (sd) kanssa nyt vuoden ajan. Rahoitus uudelle turvakodille on jo päätetty, mutta turvakodilla ei vieläkään ole tilaa.

Paikkoja puuttuu

Turvakoti on auki ympäri vuorokauden, koska väkivaltaa ei paeta vain virka-aikana. Kun lähtö tulee, paikan pitää löytyä heti ja läheltä.

Pääkaupungin turvakoti ry:n ylläpitämä Pellas on toiminut Espoossa vuodesta 2018. Kun se on täynnä, apua hakeva ohjataan muualle. Vuonna 2024 tällaisia ohjauksia oli 186, ja vuonna 2025 jo lähes 380. Tänä syksynä kaikki pääkaupunkiseudun turvakodit ovat olleet ajoittain täynnä, ja turvaa on haettu jopa Lahdesta ja Turusta asti.

Euroopan neuvoston asiantuntijaryhmän GREVIOn suosituksen mukaan turvakodeissa pitäisi olla yksi perhepaikka 10 000 asukasta kohden. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta puuttuu siis noin 38 perhepaikkaa, mikä on maan toiseksi eniten.

Kysyimme, kuka tilat etsii

Pääkaupungin turvakoti ry on etsinyt Espoosta uusia tiloja jo vuosia, mutta sopivia ei ole löytynyt. Nykyiset tilat eivät myöskään täytä kaikkia saniteettivaatimuksia.

Jätimme Ella Immosen kanssa marraskuussa 2025 valtuustokysymyksen, jonka allekirjoitti kanssamme 34 muuta valtuutettua. Kysyimme muun muassa, voisiko kaupunki kartoittaa sopivia tiloja yhdessä hyvinvointialueen ja yhdistyksen kanssa ja onko kaupungilla tai sen tytäryhtiöillä tiloja, jotka sopisivat turvakodiksi. Kirjoitimme aiheesta samaan aikaan myös Helsingin Sanomiin.

Syksyllä tuli hyvä uutinen: hallitus päätti budjettiriihessä, että Espooseen perustetaan uusi turvakoti. Siitä kuuluu kiitos. Mutta päätös rahasta ei vielä ole turvakoti.

Vastaus: tilat eivät kuulu kaupungille

Valtuusto käsitteli vastauksen 19.10.2026. Sen mukaan turvakotipalvelut ovat THL:n rahoittamia eivätkä kuulu kaupungin järjestämisvastuulle, ja tiloista vastaa palvelun tuottaja. Kaupungin Tilapalvelut tarkistaa oman tilakantansa sopivuuden tapauskohtaisesti. Tytäryhtiöiden tiloihin vastaus ei ottanut kantaa.

Sanoin puheessani, että olimme Ella Immosen kanssa olleet yhteydessä eri tahoihin ja vastauksista oli muodostunut selvä kuva. Kaupunki toteaa, että tiloista vastaa palvelun tuottaja. Hyvinvointialue toteaa, ettei sen ole perusteltua ryhtyä tuottajaksi. Pääkaupungin turvakoti on etsinyt tiloja vuosia onnistumatta.

Jokainen vastaus on omasta näkökulmastaan perusteltu, mutta yhdessä ne muodostavat kehän, jossa kukaan ei kanna vastuuta siitä, että turvakoti oikeasti avautuu.

Valtuutettu Immonen muistutti omassa puheenvuorossaan, että turvakotiin voi hakeutua ilman hyvinvointialueen asiakkuutta. Apua tarvitseva voi olla espoolainen teini tai äiti, joten vastuu on myös Espoolla. Hänen mukaansa ensi hallituskaudella tarvitaan naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisen rakennelaki, joka selkeyttää kunnan ja hyvinvointialueen tehtäviä. Viime kädessä kunta pitäisi voida velvoittaa osoittamaan tila turvakodille.

Siksi pyysin kaupungilta kolmea asiaa:

  1. Kaupunki kutsuu Tilapalvelut, kiinteistöjä omistavat tytäryhtiöt, hyvinvointialueen ja Pääkaupungin turvakodin saman pöydän ääreen.
  2. Kaupunki käy aktiivisesti läpi oman ja tytäryhtiöidensä tilakannan.
  3. Jos sopiva tila löytyy, kaupunki tekee tarvittavat päätökset ripeästi.

Asia yhdistää valtuutettuja yli puoluerajojen, ja olen siitä kiitollinen. Toivon, että erityisesti me, jotka istumme sekä kaupunginvaltuustossa että aluevaltuustossa, viemme saman viestin myös hyvinvointialueelle.

Nyt hanketta jarruttaa kaavatulkinta

Rahoitus ja toimija ovat olemassa, mutta tilat ovat yhä ongelma. Rakennusvalvonta nojaa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuun, jossa 300-paikkainen vastaanottokeskus rinnastettiin majoitustoimintaan eikä asumiseen. Samaa tulkintaa sovelletaan nyt 14-paikkaiseen turvakotiin.

Nuo 14 paikkaa olisivat vasta alku puuttuvien 38 paikan täyttämisessä, mutta erittäin tärkeä alku. Helsingissä ja Vantaalla turvakodit toimivat tavallisilla asuinalueilla, mikä myös tukee apua hakeneiden arjen jatkumista.

Päätös mahdollisesta poikkeamisesta kaavasta tehdään kaupunkisuunnittelussa, ja olemme olleet sinne aktiivisesti yhteydessä. Espoo myöntää poikkeamislupia säännöllisesti, esimerkiksi liiketiloille ja pientaloille. Kirjoitimme Helsingin Sanomiin, että turvakoti on vähintään yhtä painava syy poiketa kaavasta.

Turvallisin kaupunki on sellainen, jossa väkivaltaa pakeneva aikuinen tai lapsi ei joudu odottamaan sitä, että me sovimme, kenen tontille asia kuuluu.

Espoo haluaa olla Suomen turvallisin suuri kaupunki. Silloin väkivaltaa pakeneva ei voi jäädä odottamaan kaavatulkintaa. Turvaa tarvitaan nyt, ei vasta huomenna.

Lähteet

  1. Helsingin Sanomat, mielipide 16.11.2025 (Minna Nurminen ja Ella Immonen): Espooseen tarvitaan lisää turvakotipaikkoja (avautuu uuteen välilehteen)
  2. Helsingin Sanomat 11.11.2026: Väkivaltaista suhdetta pakenevia joudutaan käännyttämään Espoon ainoassa turvakodissa (avautuu uuteen välilehteen)
  3. Helsingin Sanomat, mielipide 16.11.2026 (Minna Nurminen ja Ella Immonen): Espoon turvakoti on kiinni kaupungin tahdosta (avautuu uuteen välilehteen)
Sivun alkuun